YK:n jäsenmaat allekirjoittivat 25. syyskuuta 2015 maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet.
Raportti pohjautuu kolmen vuoden kattavaan tutkimustyöhön, jossa on käyty läpi kaikki käytössä olleet akateemiset raportit ja artikkelit sekä järjestetty alueellisia ja temaattisia tapaamisia sekä avoimia kommentointimahdollisuuksia.
Kuva:
Iina Leppäaho
Blogi

Agenda 2030 ei nykymenolla toteudu – kansainväliseltä tutkijaryhmältä tiukka ja tärkeä viesti

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on vaakalaudalla, selviää torstaina julkaistusta globaalin kestävän kehityksen The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development -raportista. Siinä arvioidaan tieteellisen tutkimuksen pohjalta syyskuussa 2015 hyväksytyn Agenda 2030 -ohjelman ensimmäisiä vuosia. Huolestuttavan tuloksen lisäksi raportti tarjoaa myös ratkaisuja, kirjoittaa Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen.
Outi Hakkarainen
12.9.2019

Juuri julkaistun, 250-sivuisen GSDR-raportin (Global Sustainable Development Report) keskeinen viesti on, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tule edistää toisistaan irrallaan, sillä kaikki 17 ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa. Siksi yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia ja tavoitteita.

Raportissa myös tunnistetaan neljä ongelmallista ilmiötä, joiden takia myönteisetkään toimet eivät pääse vaikuttamaan riittävästi.

”Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä sille, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”, kertoo tiedotteessa SYKEn tutkimusprofessori Eeva Furman.

Furman on yksi niistä 15 tutkijasta, jotka YK:n pääsihteeri nimitti tekemään GSDR-raporttia vuonna 2016. Jatkossa neljän vuoden välein julkaistavien raporttien tavoitteena on vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon yhteyttä sekä tarjota päättäjille vahvaan näyttöön perustuva työväline köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Tuore GSDR-raportti luovutetaan YK:n yleiskokouksessa jäsenvaltioiden päämiehille 24. syyskuuta New Yorkissa. Raportissa on 20 suositusta poliittisille ja talouselämän päättäjille, eri instituutioille sekä kansalaisille.

Konkreettisten ratkaisujen raami

Raportti keskittyy esittämään ratkaisuja. Tutkijaryhmä on tunnistanut kuusi tulokulmaa tai osa-aluetta, joita kaikkia tulee edistää, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Nämä ovat hyvinvointi ja mahdollisuudet, kestävät ja oikeudenmukaiset taloudet, energian saatavuus ja sen irtikytkentä hiilestä, ruoka ja ravinto, kaupunkiseutujen kestävyys sekä globaalit luonnonjärjestelmät.

Lisäksi raportti nimeää keinoja, joilla näihin osa-alueisiin tulee vaikuttaa. Keinovalikoimiin kuuluvat hallinto, talous ja rahoitus, yksilöiden ja yhteiskuntien toiminta sekä tiede ja teknologia. Raportin mukaan muutos saadaan aikaan konkreettisella lähestymistavalla, eli määrittämällä, miten keinovalikoimien kokonaisuus kussakin tapauksessa edistää kutakin osa-aluetta.

Esimerkiksi ruokailutapojen muutoksessa hallinnon tehtävänä on toteuttaa sääntelyä, joka edesauttaa lähiruoan tai vihannesten merkitystä. Taloudesta ja rahoituksesta vastaavat puolestaan vastaavat siitä, että kestävää ruokailua edistävät start up -yritykset saavat investointeja. Yksilöt ja yhteisöt kehittävät aktiivisesti uusia arjen rutiineja, kun taas tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tukevat koko tuotantoprosessia. Kunkin osa-alueen erityispiirteet tulee huomioida ja valita keinoyhdistelmät niiden mukaan.

Osa-alueiden ja keinovalikoiminen käytännön tason yhdistämisestä syntyy siis ääretön joukko eri tasoisia ratkaisuyhtälöitä, joita maailman maiden tulee yksin ja yhdessä tulevina vuosina tehokkaasti toteuttaa. Tavoitteena on päästä järjestelmätasoisiin muutoksiin, mikä edellyttää kestäviä poliittisia valintoja ja taloudellisia ratkaisuja.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat osaltaan jo tehneet samankaltaista identifiointia vuosina 2017, 2018 ja 2019 julkaistuilla seurantaporteillaan. Niissä Suomen hallitukselle ja kunnille on kirjattu globaalin, kansallisen ja paikallisen tason suosituksia.  

Huomioita raportin suosituksista

Raportin 20 toimenpidesuositusta jakautuvat yllä mainittuihin kuuteen osa-alueeseen sekä kahden muun otsikon alle, jotka liittyvät tieteen rooliin sekä tarpeeseen tavoitella rakenteellista muutosta. Suositukset ovat pääosin selkeitä ja laajalti hyväksyttäviä: maailman kaikkien ihmisten tasa-arvoisen ja ekologisesti kestävän hyvinvoinnin saavuttamiseen liittyvää toimintaa, jossa eriarvoisuuden vähentäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat keskiössä. Muutamat kohdat kuitenkin herättävät huomiota.

Kestävien ja oikeudenmukaisten talouksien osalta raportti suosittelee, että kaikkien sidosryhmien tulee yhdessä toimia sen eteen, että BKT-kasvu saadaan globaalisti kytkettyä irti luonnonvarojen ylikulutuksesta. Tekstissä huomioidaan tarve erilaisille toimille rikkaissa, keskituloisissa ja köyhissä maissa, mutta ei mainita vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita tai kyseenalaisteta BKT-kasvun tavoittelua.

Pyrkimys kytkeä kasvu irti materiaalisesta kulutuksesta kuvastaa samaa kasvuorientoitunutta ajattelua, joka Agenda 2030 -ohjelmassa on vahvasti läsnä. GSDR-raportissa esitetään kuitenkin myös toisenlaisia, kasvukriittisen ajattelun suuntaan kallistuvia huomioita.

Raportissa todetaan esimerkiksi, ettei nykyinen kehityksen malli ole kestävä, ja että valoisampi tulevaisuus on saavutettavissa muuttamalla radikaalisti kehityspolitiikkaa, kannusteita ja toimintaa. Lisäksi talouskasvun lisäämistä materiaalisten tuotteiden kuluttamisella kritisoidaan, kuten myös kehittyneiden maiden nykyisiä tuotannon ja kulutuksen malleja. Myönteistä on myös, että raportissa käytetään käsitettä commons – SYKE käyttää siitä termiä luonnonjärjestelmät, mutta sitä kutsutaan suomeksi myös muun muassa yhteisvauraudeksi.

Raportissa tunnustetaan, että huomattavan rakenteellisen muutoksen tekeminen ei tule olemaan helppoa. Siinä suositellaan, että syvällinen tieteellinen ymmärrys on tarpeen ennakoimaan ja poistamaan niitä jännitteitä sekä kompromisseja, joita laaja-alaiseen rakenteelliseen muutokseen sisäsyntyisesti kuuluu. Osa ihmisistä esimerkiksi menettää työpaikkansa, kun fossiilisista energialähteistä siirrytään pois. Näitä henkilöitä tulee täten tukea kohti vaihtoehtoista toimeentuloa.

Kirjoittajat painottavat, että tarpeellisten murrosten aikaansaamiseksi vaaditaan vahvaa poliittista tahtoa ja sitoutumista. Toimenpiteet tulevat myös näyttämään hyvin erilaisilta eri tulotason maissa.

Useita erityisen tärkeitä asioita

Olin syyskuun alussa kuuntelemassa, kun Furman esitti Suomen YK-liiton Agenda2030-tilaisuudessa joitakin huomioita raportin kuudella osa-alueella vallitsevista tilanteista ja ongelmien ratkaisuista.

Näiden huomioiden joukosta on helppo poimia myös omasta mielestä monia erityisen tärkeitä ja kannatettavia asioita: eriarvoisuus ei ole vain taloudellista, vaan myös sosiaalista ja etenkin poliittista; tuotteiden ja palveluiden tuotanto ja kulutus on uudistettava perin pohjin ja myös globaalien virtojen haitat ja hyödyt on jaettava oikeudenmukaisesti. Lisäksi kaikille on varmistettava ravitseva ja ympäristön kannalta kestävä ravinto sekä taattava globaalin energiajärjestelmän muutos Pariisin sopimuksen mukaiseksi.

Furman painotti tilaisuudessa hienosti myös empatian ja sosiaalisten taitojen merkitystä samalla, kun vaati systeemistä ja kriittistä ajattelutapaa, paikallisten ongelmien oivaltamista ja kykyä etsiä ratkaisuja.

Hän alleviivasi tieteen merkitystä – on tärkeää esimerkiksi ymmärtää, miten asiat kytkeytyvät systeemisesti toisiinsa – sekä muistutti tieteen tekemisen ja tutkimustulosten saatavuuden globaalista eriarvoisuudesta. Valtaosa maailman tutkimuksesta tehdään rikkaissa maissa, eikä köyhissä maissa ole niiden tuloksiin usein edes pääsyä. 

Kestävä kehitys kattavaksi poliittiseksi ohjenuoraksi

Raportti painottaa, että kestävä kehitys tulee ottaa kaiken suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin perustaksi. Suomen hallitusohjelma on tämän vaatimuksen suhteen varmasti yksi maailman parhaita, mutta sen toteuttamiseksi ja myös kunnianhimon nostamiseksi riittää tehtävää.

Oli hyvä kuulla Suomen YK-liiton tilaisuudessa Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriltä Annika Lindblomilta, että Suomen hallitus päivittää kansallisen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelman vielä vuoden 2019 puolella, ja että Suomi työstää avoimella prosessilla kattavan ja rehellisen vapaaehtoisen raportoinnin kesän 2020 korkean tason poliittiseen foorumiin (HLPF) New Yorkiin.

Tuore GSDR-raportti ja Suomen oma evaluaatioraportti Polku 2030 tarjoavat hyviä aineksia näiden dokumenttien työstämiselle. Lisäksi Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin arvio maamme tilanteesta ja muutostarpeista valmistuu vuoden 2020 alussa.

Myös Fingo, muut kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimijat haluavat olla mukana vaikuttamassa Suomen kestävän kehityksen toiminnan arviointiin, tavoitteisiin ja toiminnan painotuksiin. Niissä on tärkeää muistaa Suomen kansallisten toimien vaikutukset maamme ulkopuolella, mutta huomiota tulee kiinnittää myös kykyymme ja tahtoomme kantaa globaalia vastuuta.