Fingon EU-esitteitä pöydällä
Kuva:
Tuomas Tiainen
Fingo
Blogi

Äänestä EU-vaaleissa reilumman maailman puolesta

Tasan kuukauden kuluttua Euroopan parlamenttiin valitaan 14 suomalaista edustajaa. Uusilla mepeillä on mahdollisuus vaikuttaa niin Suomen ja Euroopan kuin koko maailmankin tulevaisuuteen.
Sonja Hyötylä
24.4.2019

Kaksien vaalien kevät herätti etukäteen paljon huolta EU-vaalien näkyvyydestä, sillä eduskuntavaalit ja hallitusohjelmaneuvottelut hallitsevat julkista keskustelua.

Huolta helpotti hiukan se, että ehdokasasettelun päätyttyä ennen pääsiäistä media uutisoi aktiivisesti EU-vaaliehdokkaista.  

Suomalaiset äänestävät perinteisesti laiskasti EU-vaaleissa. Vuonna 2014 äänioikeuttaan käytti alle 40 prosenttia äänioikeutetuista. Alle 25-vuotiaista äänesti vain joka kymmenes!  

Järjestöjen ja puolueiden yhteinen #VaadiFaktat-kampanja pyrkii lisäämään keskustelua ja uutisointia EU:sta, faktapohjaisesti.

Fingo on mukana kampanjassa, sillä keskustelu EU:sta on tärkeää myös globaalista näkökulmasta. EU:lla on esimerkiksi huomattavasti Suomea laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja köyhyyden vähentämiseen maailmalla.  

* * *

EU-vaaleissa kannattaa siis äänestää. Euroopan parlamentti tulee osaltaan määrittämään sitä, mihin suuntaan unionia kehitetään ja millaista maailmaa unioni rakentaa.

Nyt tehtävät poliittiset päätökset vaikuttavat ennen kaikkea tämän hetken nuoriin ja tuleviin sukupolviin.  

Ratkaisuja tarvitaan globaalisti esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen, mutta Euroopan sisäinen vakauskaan ei ole kiveen hakattu. Ihmisten perusoikeudet ja demokraattinen järjestelmä on asetettu kyseenalaiseksi.

Järjestöjen toimintatila kapenee myös monissa EU-maissa. Äänestämällä EU-vaaleissa vaikutat oman tulevaisuutesi lisäksi myös Euroopan ja maapallon tulevaisuuteen.  

* * *

Seuraava Euroopan parlamentti tekee kauaskantoisia päätöksiä.

Uudet mepit pääsevät heti kautensa alussa neuvottelemaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027, mikä määrittää esimerkiksi raamit sille, kuinka paljon EU rahoittaa kehitysyhteistyötä ja mitä sillä tehdään.  

Kokonaisuudessaan rahoituskehys on yli 1 000 miljardia euroa, josta kehitysyhteistyön osuus on noin 100 miljardia. Ihan pienistä summista ei siis ole kyse, eikä ole yhdentekevää, mihin rahoitus suunnataan.  

Maailman suurimpana kehitysyhteistyön rahoittajana unioni voi merkittävästi vaikuttaa köyhyyden vähenemiseen. Toisaalta EU käyttää kehitysyhteistyötään yhä enemmän Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan, mikä ei rakenna reilumpaa maailmaa kaikista köyhimmille.  

Muun muassa näihin aiheisiin otamme kantaa järjestöjen EU-vaalijulkaisussa Reilumpi Eurooppa, reilumpi maailma. Jokaisella tulevalla mepillä on valtaa vaikuttaa siihen, millaisessa Euroopassa ja maailmassa me nyt ja tulevaisuudessa elämme.