Ilmastomarssi lokakuussa 2018.
Kuva:
Hanna Vaittinen
Blogi

2018 oli Fingolle muutoksen ja uuden luomisen vuosi

Vuonna 2018 tehtyjen uudistusten keskelläkin Fingon onnistui pitämään vauhdin yllä ja jäsenet mukana varsinaisessa toiminnassaan.
Outi Hannula
9.4.2019

Kevään kynnyksellä Fingossa arvioitiin viime vuoden onnistumista. Vuosi 2018 oli suurta myllerryksen aikaa Kehyksen ja Kepan yhdistyttyä kesäkuussa uudeksi kattojärjestöksi. Järjestö sai paitsi uuden nimen, myös uuden visuaalisen ilmeen ja uudistetut verkkosivut.

Myös henkilökunnassa ja hallituksessa puhalsivat muutoksen tuulet: uuden toiminnanjohtajan Juha-Erkki Mäntyniemen ja hallituksen uuden puheenjohtajan Ann Selinin lisäksi yli kolmannes Fingon nykyisistä työntekijöistä on tullut taloon kuluneen vuoden aikana.

Uudistusten keskelläkin Fingon onnistui pitämään vauhdin yllä ja jäsenet mukana varsinaisessa toiminnassaan. Erilaisiin koulutuksiin osallistui jopa hieman enemmän – yli 600 – ihmistä kuin  edellisvuonna. Järjestö näkyi myös julkisuudessa aiempaa vahvemmin: Fingo mainittiin mediassa yli 350 kertaa vuoden aikana erityisesti kehityspolitiikan ja ilmastonmuutoksen tiimoilta.

***

Vuoden aikana käynnistyi uusia yhteisiä hankkeita ja kampanjoita jäsenten kanssa. Useat puolueet ottivat Fingolta aineksia vaaliohjelmiinsa, ja vierailimme muun muassa puoluekokouksissa. Päättäjätapaamiset harvenivat syksyä kohti, kun työ keskittyi järjestöjen yhteisten eduskuntavaalikampanjoiden valmisteluun. Kehitysrahoituskampanja Nolo totuus, jonka mainiona kärkihahmona on koomikko Pirjo Heikkilä, lanseerattiin vuoden 2019 maaliskuun alussa.

Lokakuussa Fingo oli mukana järjestämässä liki 10 000 ihmistä Helsingin kaduille koonnutta ilmastomarssia. Marraskuussa olimme mukana Katowicen COP24-ilmastokokouksessa. Saimme myös aikaan muutoksia Suomen politiikkalinjauksiin. Tärkeä saavutus oli kahdeksan eduskuntapuolueen sitoutuminen yhteiseen julistukseen ilmastorahoituksen kasvattamiseen ja 1,5 asteen tavoitteeseen.

Yhtenä kärkiteemana Fingo nosti julkisuuteen yritysten verovälttelyn.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksen osalta vuosi ei tuonut parannusta: syksyllä eduskunta hyväksyi vuodelle 2019 määrärahan – 989 miljoonaa euroa –, joka vastaa vain 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Toiveikkuutta herätti se, että valiokunnat kannattivat kuitenkin EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen kehitysyhteistyön nostamista 0,7 prosentin BKT-tasoon. Myös lukuisat puolueet ovat edelleen sitoutuneet 0,7-tavoitteeseen vaaliohjelmissaan.

Toinen onnistuminen koettiin EU-tasolla lokakuussa, kun EU:n jäsenmaat toistivat sitoutumisensa Agenda 2030:een ja päättivät velvoittaa komission toimimaan asiassa kokonaisvaltaisen suunnitelman laatimiseksi.  Asia on ollut järjestöjen lobbausagendallla jo pitkään, sillä Agenda 2030- toimeenpano EU:ssa on ollut jähmeää. Suomessa Fingo toteutti yhdessä jäsenjärjestöjen kanssakansallisen toimeenpanon raportin, jota jaettiin laajasti eduskunnassa ja ministeriöissä.

Yhtenä kärkiteemana Fingo nosti julkisuuteen yritysten verovälttelyn. Julkistimme onnistuneesti yhteisen kannanoton EU:n yritysverotuksen uudistamisesta ja verovälttelyn torjumisesta yhteistyössä lukuisten järjestöjen ja SAK:n, STTK:n, Akavan ja JHL:n kanssa.

Ulkoministeriön ensimmäinen kehityspolitiikan tulosraportti eduskunnalle loppuvuodesta poiki merkittävää keskustelua Arkadianmäellä. Kehitysjärjestöjen työ sai tulosraportissa varsin hyvin tunnustusta ja näkyvyyttä. Tämä ei olisi onnistunut ilman Fingon ja järjestöjen yhteistä ponnistusta alkuvuodesta, jolloin raporttiin saatiin mukaan järjestöjen työstä kertova erillinen indikaattori. Toinen Fingon edunvalvonnan tulos oli se, että ulkoministeriön kaavailema viestintä- ja globaalikasvatustuken siirtyminen Opetushallitukselle torpattiin ja tuki säilyi järjestöjen työn rahoitusinstrumenttina.

***

Fingossa oli vuoden aikana käynnissä useita hankkeita, joista on saatu potkua globaalikasvatukseen ja vaikuttamistyöhön. Suurin näistä, Bridge 47, tekee työtä globaalilla tasolla globaalin kansalaiskasvatuksen edistämiseksi. Euroopan tason hanke on puolestaan EU-puheenjohtajuuskausien ympärille rakennettu järjestöjen yhteistyöverkosto, joka auttoi myös Fingoa valmistautumaan Suomen EU-puheenjohtajuuteen syksyllä 2019.

Suomalaista globaalikasvatuksen järjestökenttää tukee Frame, Voice, Report! -hanke. Ensimmäisellä kierroksella kaikkiaan 13 järjestölle myönnettiin hankerahoitusta erilaisiin kampanjoihin ja muuhun globaalikasvatukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toimimme hankerahoituksen myöntäjänä. Fingon ulkopuolinen, erikseen nimetty asiantuntijaryhmä tekee rahoituspäätöksen tarkkojen kriteerien perusteella. Toinen ja viimeinen hakukierros käynnistettiin joulukuussa.

Uuden rakentamisen rinnalla jouduimme vuoden aikana myös sulkemaan toimintoja hyvin nopeasti.

Suomessa toimiva Transformer 2030 -hanke kouluttaa opettajia kestävän kehityksen muutosagentteiksi järjestöjen ja tutkijoiden yhteistyönä. Syksyllä ehdittiin toteuttaa täydennyskoulutuksia Vantaalla, ja opettajilta saatu palaute oli jopa ylistävää. Tutkijoiden ja järjestökouluttajien syvällinen ja innostunut yhteistyö tuottaa oivalluksia ja innostusta myös osallistujille.

Tutkijayhteistyön hedelmiä korjattiin myös oppikirjojen kehittämisen saralla. Yhteistyönä syntynyt työkalu laadukkaaseen globaalikasvatukseen oppikirjoissa lanseerattiin keväällä, ja se on otettu innostuneena vastaan paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.

***

Uuden rakentamisen rinnalla jouduimme vuoden aikana myös sulkemaan toimintoja hyvin nopeasti. Yllättäen ulkoministeriö ei enää myöntänyt ohjelmatukea toimintaamme kehitysmaissa. Mosambikin ja Tansanian maatiimien henkilökunnan työsuhteet ja kaikki kumppanuudet paikallisten järjestöjen kanssa jouduttiin päättämään kesäkuun loppuun mennessä, samoin kumppanuudet Nicaraguassa ja Kambodzhassa.

Valot on sammutettu ja vanhat yhteistyön muodot loppuivat, mutta yhteys säilyy ja uudet muodot odottavat löytymistään!