Innovaatiot ja digitalisaatio ovat muuttaneet taksipalveluja, aurinkosähkön jakelua ja logistiikkayrityksiä Keniassa. Arjen innovaatiot muuttavat myös köyhien ihmisten elämää perinpohjaisesti.

Ilmastoon liittyvä siirtolaisuus on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin se, että ihminen lähtee etsimään kotia uudesta maasta, kun nouseva lämpötila ja sen seuraukset tekevät elämästä mahdotonta. Siksi myös ratkaisuja ympäristösiirtolaisuuteen täytyy miettiä useammalta kantilta, kirjoittaa kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n maajohtaja Simo Kohonen.

Kehitysapukomitean jäsenmaat ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat Pariisiin puimaan kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa tilaa, ilmastokriisiä ja kehitysrahoituksen trendejä.

Afrikka-suhteiden päivittäminen ei ole suomalainen trendi, vaan maailmalla on laajempaa tilausta uudenlaiselle suhtautumiselle Afrikan maihin, kirjoittaa Eva Nilsson.

Metsäkadon ja elinympäristöjen heikentymisen jatkuminen pahentaa ilmastokriisiä ja tuhoaa ihmiskunnan hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Päättäjien Suomessa ja EU:ssa on pysäytettävä metsäkato ja suojeltava elinympäristöjä. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tukeminen on avainasemassa, jotta luonto voi elpyä.

Kehitysjärjestöt työskentelevät maailman vaikeimpien ongelmien parissa haastavissa olosuhteissa ja usein vähäisillä resursseilla. Innovaatioista voisi olla ratkaisu moneen ongelmaan.

Mitä tapahtui, kun Etiopiassa kehitysjärjestön koko henkilökunta pääsi mukaan innovoimaan? Mitä tarkoittaa digitaalisen kehityksen ohjeistus? Ja mitä tekemistä pakistanilaisilla riksakuskeilla on innovaatioiden kanssa?

Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten ja Fingon vetämä Vaadifaktat-kampanja onnistui tavoittamaan jopa 2,5 miljoonaa suomalaista eurovaalikampanjan aikana, mikä on melkoinen suoritus. Tällä toivottavasti oli oma osuutensa siihen, että myös Suomessa äänestysprosentti nousi.

Eurooppalainen ja suomalainen mielikuva Afrikasta on valitettavan vanhentunut. Pahimmillaan Afrikasta puhutaan kuin yhdestä maasta, vaikka maanosassa on 55 itsenäistä valtiota, jotka eroavat suuresti toisistaan niin ympäristön, kulttuurin, vakauden kuin hyvinvoinnin näkökulmasta.

Lääkärit Ilman Rajoja haluaa puhua ääneen kohtaamastaan hädästä. Vain siten asiat voivat muuttua, kirjoittaa järjestön Suomen toimiston viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.