Dialogimenetelmien arvo perustuu siihen, että niiden avulla voidaan tavoitteellisesti ja ennalta suunnitellusti luoda uutta ymmärrystä ja käsitystä yhteisestä aiheesta, toisista ja ennen kaikkea itsestä, kirjoittaa Fingossa järjestöjen oppimisen asiantuntijana työskentelevä Maarit Pihkala.

Ilmastolakkoilijat, eettiset kuluttajat ja SASKin kunnon työn lähettiläät osoittavat, että ihmisillä on yhä palavampi halu oppia, tietää ja auttaa. Omistajien edun palveleminen on vanhanaikaista, ei solidaarisuus.

Työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä kohtalonkysymys, ei ylimääräistä luksusta.

Hyvinvointitaloudessa menestyksen mitta ei ole bruttokansantuotteen kehitys tai osakekurssien nousu, vaan se, kuinka hyvin onnistumme tuottamaan inhimillistä hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa, kirjoittaa Fingon kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola.

Viime viikkoina on arvailtu, miten kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Urpilainen profiloituu. Omana toiveenani on ollut, että uusi komissaari on vahva yhteistyön, köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon ja koulutuksen puolustaja. Näiden odotusten kanssa oli ilo seurata, kun Euroopan parlamentin kehitysvaliokunta tenttasi Urpilaista tiistaina kolme tuntia.

Voivatko Hong Kongin mellakat olla merkki siitä, että Kiinan mahtivaltio on kovertunut sisältä liki tyhjäksi ja odottaa armoniskua, pohtii Timo Lappalainen blogissaan.

Demokratia ja toimivat yhteiskunnat on yksi hallituksen kehityspolitiikan painopistealueista. Demokratian toteutuminen edellyttää vapaata mediaa, joka juuri nyt tarvitsee kipeästi puolustajia, kirjoittaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Stark.

Köyhissä valtioissa on intressiryhmiä ja ideologisia erimielisyyksiä aivan kuten rikkaammissakin, muistuttaa Teppo Eskelinen kolumnissaan.

Niin itsestään selvää kuin jatkuvan oppimisen ja kehittymisen tulisi työssä olla, voivat juuri organisaation vakiintuneet tavat tehdä työtä ja käsitellä tietoa estää oppimista, kirjoittaa Fingon arvioinnin asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku blogissaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on vaakalaudalla, selviää torstaina julkaistusta globaalin kestävän kehityksen The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development -raportista. Siinä arvioidaan tieteellisen tutkimuksen pohjalta syyskuussa 2015 hyväksytyn Agenda 2030 -ohjelman ensimmäisiä vuosia. Huolestuttavan tuloksen lisäksi raportti tarjoaa myös ratkaisuja, kirjoittaa Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen.