Miesten globaalia heräämistä vastuunsa kantamiseen tarvitaan, jotta lista tasa-arvohaasteista pikkuhiljaa tyhjenee, kirjoittaa Elina Nikulainen.

Jokainen kansainvälinen järjestö, jolla on toimintaa kehittyvissä maissa, joutuu nykyisin pohtimaan mitä kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen tarkoittaa sen oman toiminnan kannalta.

Keskustelu EU:n kehitysrahoituksen tulevaisuudesta ja erityisesti yksityiselle sektorille kanavoitavasta rahoituksesta käy kuumana. Jäsenmaissa ja myös Brysselissä painotetaan kehityspoliittisten tavoitteiden parempaa saavuttamista (niin sanottua policy-first-ajattelua) rahoitusuudistuksen motivaattorina, mutta toisaalta työryhmässä on kuitenkin jumiuduttu väittelyyn Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin paremmuudesta.

Missä maailma menee 17 kestävän kehityksen tavoitteen suhteen? Tätä kysymystä kokoontui arvioimaan korkean tason poliittinen foorumi HLPF (High Level Political Forum) heinäkuussa New Yorkissa. Fingon vetämän Bridge47-verkoston tapahtuma käsitteli HLPF:ssä koulutusta ja jatkuvaa oppimista, joita tarvitsemme saavuttaaksemme kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet.

Suomi on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien (SRHR-oikeuksien) edistämiseksi kehityspolitiikassa. Konservatiiviset, naisten oikeuksia ja seksuaalioikeuksia vastustavat liikkeet ovat vahvistuneet ympäri maailman, joten SRHR-oikeuksien puolustaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kansalaiset marssivat kaduilla ja kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli peräänkuuluttaa nopeita ilmastotoimia. Samaan aikaan EU:n ilmastotavoitteet ovat kuitenkin vanhentuneet. Suomen on kiritettävä yhdessä muiden kunnianhimoisten maiden kanssa EU:n ilmastopolitiikka 1,5 asteen mukaiseksi.

Järjestöt tarvitsevat resursseja vaikuttamistyöhön ja sitä tukevaan tiedontuotantoon. Tälle tarvitaan järjestöjohtajien tukea silloinkin, kun joku Twitterissä älähtää, kirjoittaa Matti Ylönen.

Viime viikolla julkistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteet, joissa ilmasto ja kestävä kehitys näkyvät vahvasti läpileikkaavina teemoina.

Mitä suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät kehittyvissä maissa? Missä maissa suomalaisjärjestöt toimivat? Tutustu Fingon julkaisemaan visualisaatioon ulkoministeriön rahoittamasta järjestöjen kehitysyhteistyöstä vuonna 2018.

Innovaatiot ja digitalisaatio ovat muuttaneet taksipalveluja, aurinkosähkön jakelua ja logistiikkayrityksiä Keniassa. Arjen innovaatiot muuttavat myös köyhien ihmisten elämää perinpohjaisesti.