Puolueiden näkemykset osa 2: Yritysvastuu ja verotus globaalissa taloudessa

Demarit ja vasemmisto ovat äänekkäimpiä veronkierron vastustajia, kokoomus on hiljaa talousjärjestelmän oikeudenmukaistamisesta, selviää Kepan puolueohjelma-analyysista.

Teksti: Milja Suihko Kuva: Aki Temisevä

Veronkierrosta puhuvat äänekkäimmin SDP ja Vasemmistoliitto, kun taas Kokoomus ja Keskusta ovat aiheista vaitonaisempia.

YK:n roolin vahvistaminen verokysymyksissä saa tukea Vasemmistoliiton ohjelmasta, kun taas muiden puolueiden avauksissa korostetaan EU:ta Suomen ensisijaisena kansainvälisenä viitekehyksenä. Tarkastelluista puolueista Kokoomuksella olisi eniten työsarkaa profiilinsa nostamisessa oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kannattajaksi.

Puolueiden suhdetta Kepan hallitusohjelmasuosituksiin tarkasteltiin puolueiden viimeisimpien periaate-, tavoite- ja tulevaisuusohjelmien perusteella niiden kokojärjestyksessä viimeisimmän kannatuskyselyn mukaan.

Kepan hallitusohjelmasuosituksissa oikeudenmukaisempaa globaalia taloutta tavoitellaan yritysten ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin vahvistamisen sekä veronkierron hillitsemisen kautta:

•    Hallitus säätää YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi lain, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Lue lisää tietoiskusta Yritysvastuulaki turvaa kunnon työn.
•    Hallitus sitoutuu torjumaan aggressiivista verosuunnittelua. Hallitus sulkee Suomen kansallisessa lainsäädännössä olevat verovälttelyn mahdollistavat porsaanreiät ja edistää tavoitteita myös kansainvälisesti. Lue lisää tietoiskusta Yritysten verotiedot avoimiksi.
•    Hallitus edistää monikansallisten yritysten veronmaksun avoimuutta. Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden veroraportointiohje päivitetään vastaamaan veroviranomaisille annettavaa maakohtaista raporttia.
•    Hallitus ei ruoki verokilpailua, vaan korostaa yhteistyön merkitystä. Suomi edistää yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan sekä minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa EU:ssa.
•    Suomi tukee YK:n roolin vahvistamista kansainvälisessä verotusta koskevassa yhteistyössä ja sen alaisia hallitustenvälisiä neuvotteluita, jotta kaikilla mailla on mahdollisuus osallistua verojärjestelmän uudistamiseen.

SDP osoittaa isoista puolueista selvää johtajuutta veronkiertoon liittyvissä kysymyksissä. SDP:n veronkierron vastaisessa ohjelmassa esitellään 23 toimenpidettä, joilla aggressiivista verosuunnittelua ja verokeidasvilppiä pyritään hillitsemään.

Pääosa ohjelman toimenpiteistä on toteutettavissa kansallisilla lakimuutoksilla. Veronkierron vastainen ohjelma vastaa moniin Kepan hallitusohjelmasuosituksiin, kuten yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan sekä minimiyhteisöverokannan käyttöönoton edistämiseen EU:ssa.

YK:n sijaan kansainvälisen toiminnan tasoiksi esitetään OECD:tä ja EU:ta. Kehitysmaiden kestävän verotuspohjan tunnustamisen tärkeys kertoo osaltaan positiivisen viestin ohjelman aidosti globaalin näkökulman huomioimisesta.

Globalisaatio-ohjelmassa (2018) nostetaan esiin sitovan yritysvastuusääntelyn eteneminen useissa Euroopan maissa samaan aikaan, kun YK:ssa neuvotellaan sitovasta yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta.

Ohjelman mukaan ”Suomen tulee olla etujoukoissa mukana kehittämässä yritysvastuuta koskevaa, huolellisuusvelvoitteen ympärille rakennettavaa sääntelyä”. SDP:ssä on ymmärretty, miten sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite tasoittaisi pelikenttää Suomen ja työoloja polkevien maiden välillä ja tukisi siten myös suomalaisen työn kilpailukykyä.

Kokoomus ei ota periaateohjelmassaan tai muissa puolueen vuonna 2018 julkaistuissa kannoissa yritysvastuun ja veronkierron hillitsemiseen lainkaan kantaa. Isoista puolueista Kokoomus on ainoa, joka hiljenee kansainvälisen kaupan nurjista puolista täysin ohjelma-tasolla.

Keskusta on myös huomattavasti SDP:tä vähäsanaisempi yritysvastuuseen ja veronkiertoon liittyvissä kysymyksissä. Yritysvastuusta ei ole mainintaa missään Keskustan viimeisen kahden vuoden aikana julkaistuista ohjelmista.

Keskustan periaateohjelmassa (2018) linjataan veronkierrosta seuraavasti: ”Raha ja pääoma liikkuvat yli rajojen, joskus veroparatiisiin asti. Edellytämme siksi talouden toimijoilta yhteiskuntavastuuta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, tarvittaessa kansainvälisin sopimuksin ja säännöin.” Tavoiteohjelmassa linjataan, että Suomen nykyinen yhteisöverotus toimii varsin hyvin ja Euroopan unionin jäsenmaiden yhteiselle verojärjestelmien yhdenmukaistamiselle on tarvetta.

Vihreiden tavoiteohjelmassa esitetään vastuullisen raha- ja talouspolitiikan alla yritysvastuulain säätämistä ja aggressiivisen verosuunnittelun kitkemistä. Ohjelman mukaan yritysvastuulain kansallisen valmistelun lisäksi tavoitteeseen tulee sitoutua kansainvälisesti.

Keinoiksi globaalin talousjärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseksi esitetään maiden automaattista verotietojen vaihtoa, kansainvälisten yritysten maakohtaista talousraportointia, EU-tason veronkiertodirektiiviä sekä hankintadirektiivin tilinpidon avoimuutta yhtenä kilpailutuskriteerinä. Vihreät sitoutuu EU-maiden yhteiseen yhteisöverokannan minimitason sekä yhteisöveropohjan sääntelyyn.

Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelmassa (2018) globaalinäkökulman huomioiminen näkyy hyvin. Yritysvastuulain vaatiminen Suomeen ja kansainvälisesti on linjassa Kepan suosituksen kanssa, minkä lisäksi verovälttelyn kitkemiseksi esitetään monia keinoja. Vasemmistoliitto haluaa Suomen toimivan aktiivisesti talouden sääntelymekanismien rakentamiseksi globaalisti.

Sääntelyä edistetään esimerkiksi YK:n verokomitean roolia vahvistamalla, jotta kaikki valtiot voisivat osallistua kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä sopimiseen. Vasemmistoliiton ”Kestävä veromuutos (2018)” ohjelmassa esitetään kunnianhimoisempaa otetta EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla sovittavien sääntöjen kehittämiseen sekä omasta järjestelmästämme löytyvien verovälttelyn aukkojen tilkkimiseen.

Kristillisdemokraatit eivät periaateohjelmassaan (2017) ota kantaa yritysvastuun kysymyksiin. Kansainvälisen kaupan läpinäkyvyyden tavoite näkyy veroparatiisien sulkemisen ja veronkierron estämisen vaatimuksien kautta. Ohjelmassa todetaan myös, miten erilaiset verokiertojärjestelyt lisäävät palkansaajien verotaakkaa.

Sinisen tulevaisuuden periaateohjelmassa (2018) tuodaan esiin pääomaverotuksen porsaanreikien tukkimisen tärkeys työn raskaan verottamisen sijaan. Varallisuutta ei saisi pystyä piilottamaan veroparatiiseihin.

Päivitys 5.11.2018: Juttua on täydennetty käsittelytavan osalta (puolueiden viimeisimpien periaate-, tavoite- ja tulevaisuusohjelmien pohjalta) sekä lisätty maininta Kokoomuksen ohjelma-tasosta.