äänestämiseen eurovaaleissa kannustava viiri Narinkkatorilla
Kuva:
Tuomas Tiainen / Fingo
Analyysi

Puolueiden EU-vaaliohjelmat syynissä - kehityskysymykset hyvin esillä

Suomen eduskuntapuolueita kiinnostaa, millaista politiikkaa EU maailmalla tekee.
Sonja Hyötylä
17.5.2019

Puolueiden EU-vaaliohjelmissa kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, siirtolaisuus- ja pakolaiskysymysten sekä ilmastopolitiikan lisäksi asiaa löytyy muun muassa veroparatiiseista, yritysvastuusta ja kauppapolitiikan vaikutuksista kehittyviin maihin.

Esimerkiksi Keskustan slogan "EU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa" välittyy muidenkin puolueiden ohjelmista.  

EU:n perusarvot keskiöön

Viime vuosina EU:n arvoperusta eli ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja tasa-arvo on kyseenalaistettu myös Euroopan sisällä. Näistä vaaleista näyttääkin tulevan EU-vastaisten ja EU:n perusarvoja painottavien kamppailu, mikä välittyy hyvin ohjelmista.  

Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta pohjaavat ohjelmansa EU:n perusarvoille. EU:n historia rauhanprojektina nostetaan esiin, ja selväksi tehdään myös se, että rikkomukset ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kohtaan EU:n sisällä vähentävät unionin vaikutusvaltaa maailmalla.  

Perussuomalaiset taas erottautuu joukosta selvästi EU-kriittisenä ja painottaa Suomen etua unionissa, haastaa liittovaltiokehityksen ja ajaa eroa eurosta.   

Myös EU-vastaisuuteen ja unionin arvosteluun vastataan ohjelmissa selvästi: kaukaisesta byrokratiasta syytetyn unionin tulisi selvästi nostaa kansalaiset keskiöön.

EU kehitysyhteistyön suurvaltana  

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot rahoittavat yli puolet maailman kehitysyhteistyöstä. Kehitysyhteistyön määrärahoihin ottavat ohjelmissaan suoraan kantaa vihreät ja vasemmisto.

Vihreät haluaa jäsenmaiden rahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja myös vasemmistoliitto lisäisi unionin kehitysyhteistyörahoitusta. Myös SDP linjaa, että EU:n tulee pysyä kehitysyhteistyön johtavana toimijana.  

EU:n kehitysyhteistyön päätavoitteet, eli köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeudet ja kestävä kehitys löytyvät lähes jokaisen puolueen ohjelmasta. Perusoikeuksien mukaisesti rauhaa ja demokratian tukemista painotetaan myös laajasti.  

Kehitysyhteistyön painotuksissa sen sijaan nousee eroja. SDP keskittyisi köyhimpien maiden ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. Vasemmistoliitto painottaa tasa-arvoa ja seksuaalioikeuksia.

Keskusta ja kokoomus korostavat molemmat naisten ja tyttöjen asemaa ja koulutusta. Kristillisdemokraattien ohjelmassa käsitellään esimerkiksi kehitysyhteistyön ja ilmastotoimien yhteyksiä, kun taas perussuomalaiset painottaa kehitysyhteistyön seurantaa ja vaikutusten arviointia.  

RKP:n ohjelma on yllättävä – yleensä kansainvälisyyttä korostavan puolueen ohjelmassa ei mainita kehitysyhteistyötä tai kestävää kehitystä sanallakaan, vaikka ilmastokysymyksiä, maahanmuuttopolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelläänkin.  

Kehitysyhteistyötä muuttoliikkeen hallintaan

EU:n kehityspolitiikan kuuma kysymys on tällä hetkellä muuttoliike, ja se, miten kehitysyhteistyöllä tulisi siihen vaikuttaa.

Kaikki puolueet esittivät ohjelmissaan näkemyksensä EU:n pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta, ja kehitysyhteistyön rooliin ottivat kantaa vasemmistoliitto, kokoomus, keskusta, SDP ja kristillisdemokraatit.  

Vasemmistoliiton mukaan kehityspolitiikalla voidaan osittain vastata pakolaisuuden perimmäisiin syihin, ja tämän tulee näkyä myös konkreettisena panostuksena kehitysyhteistyörahoitukseen.

Kokoomus näkee vakauden ja demokratian tukemisen kehitysyhteistyöllä selvästi osana maahanmuuttopolitiikkaa ja Keskusta nostaa kumppanuuden Afrikan kanssa keinoksi puuttua muuttoliikkeeseen.

Myös SDP kuvaa kehitysyhteistyön tapana vaikuttaa pakolaisuuden syihin, kuten ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kristillisdemokraatit ovat samoilla linjoilla eli ehkäisisi Eurooppaan kohdistuvaa muuttoliikepainetta puuttumalla syihin lähtömaissa.  

Muuttoliikkeen juurisyihin, kuten köyhyyteen ja epävakauteen, puuttuminen kehitysyhteistyöllä ei sinänsä muuta kehitysyhteistyön tavoitteita.

Köyhyyden vähentäminen ja perinteinen kehitysyhteistyö kuitenkaan ole tehokas tapa ehkäistä siirtolaisuutta varsinkaan lyhyellä aikavälillä, kuten käy ilmi esimerkiksi kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n julkaisusta The Migration-Development Nexus (pdf).

Jos ja kun kehitysyhteistyö kehystetään keinoksi hallita muuttoliikettä, voi syntyä kiusaus satsata kehitysyhteistyöbudjetista suoraan maahanmuuton estämiseen kehitysyhteistyön sijaan.

Valitettavasti EU on ohjannut kehitysyhteistyövaroja esimerkiksi Turkille vastapalveluksena siirtolaisten pitämisestä EU:n ulkopuolella ja rahoittanut lähialueillaan rajavalvontajoukkoja.

Tämä on johtanut siihen, että välillisesti EU:n kehitysyhteistyövaroilla on voitu rahoittaa myös ihmisoikeusloukkauksia, selviää eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin Aid and Migration -julkaisusta (pdf).  

Katse Afrikkaan

Suomessa keskustelu muuttoliikkeestä on konkretisoitunut niin, että keskustelua Afrikasta ja sen merkityksestä käydään yhä kiivaammin. Useimmat puolueet nostavatkin EU:n ja Afrikan suhteet erikseen esiin.  

Kokoomus haluaa parantaa Afrikan elinolosuhteita ja torjua pakolaisuuden juurisyitä, Keskusta kehittää suhteita kokonaisvaltaisesti. SDP haluaa painottaa ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämistä ja Kristillisdemokraatit vahvistaa yhteistyötä.  

Perussuomalaisten mukaan kehitysyhteistyö Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on suunnattava tukemaan kestävää kehitystä ja yritystoiminnan edellytyksiä.  

Keskustelua Afrikan ja EU:n suhteista on käyty jo pitkään. Yhteistyön, kumppanuuden ja kokonaisvaltaisuuden merkitystä ei kiistä kukaan, mutta konkreettiset keinot uupuvat.

Pisimmälle tässä analyysissa on edennyt SDP, joka julkaisi hiljattain kokonaisen Afrikka-linjauksen (pdf).  

Mitä väliä puolueiden kannoilla on?  

Euroopan parlamentin toiminta tuntuu suomalaisille kaukaiselta, eikä aina hahmoteta, millaista valtaa mepeillä oikein on.  

Parlamentti päättää esimerkiksi jäsenmaiden kanssa budjetista. Heti kautensa alussa uusi parlamentti ryhtyy neuvottelemaan EU:n rahoituksesta vuosille 2021-2027.

Kehitysyhteistyörahoitus on osa tätä ja suuria muutoksia on luvassa: aiemmat rahoitusvälineet ollaan yhdistämässä yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi.  

Puolueista kaksi ottaakin kantaa ajankohtaiseen rahoituskehyskysymykseen ohjelmissaan. SDP pitäisi köyhyyden ja eriarvoistumisen vähentämisen vähiten kehittyneissä maissa uuden välineen päätavoitteena, kun taas kristillisdemokraatit tähtää kokonaisvaltaiseen ja päällekkäisyyksiä välttävään rakenteeseen.  

Yleisesti ottaen meppien valta määräytyy pitkälti sillä, mihin valiokuntiin he päätyvät. Mikäli puolueiden ohjelmat antavat tähän yhtään osviittaa, voimme odottaa, että seuraavallakin kaudella kehitysvaliokunnasta löytyy suomalainen meppi.  

Ehdokkaan valinnassa kannattaa miettiä puolueen lisäksi myös ehdokkaan aktiivisuutta. Euroopan parlamentissa mepit kun voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa huomattavasti työnsä sisältöön.

Linkit puolueiden ohjelmiin