niger
Vedenhakua yhteisöpuutarhaa varten Nigerissä.
Kuva:
Sean Sheridan
Mercy Corps
Analyysi

Puhdasta vettä kaikille – onko se mahdollista?

YK määritteli kestävän kehityksen tavoitteissaan, että vuonna 2030 kaikilla pitäisi olla puhdasta vettä. Tavoite on kaukana ja etenevä ilmastonmuutos vaikeuttaa siihen pääsyä entisestään.
Elina Venesmäki
26.11.2018

Puhdasta juomavettä ja hygieeniset vessat kaikille maailman ihmisille. Tämä on YK:n toive siitä, millainen maailman vesitilanne on vuonna 2030.

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa, mutta niiden toteutuminen on vielä kaukana. YK:n mukaan vuonna 2015 lähes joka kolmannella maailman ihmisistä ei ollut puhdasta juomavettä eikä 61 prosentilla turvallista sanitaatiota. Vähiten kehittyneissä maissa vain 27 prosentilla ihmisistä oli mahdollisuus pestä kätensä kunnolla.

”Pohjavesivaroja ei tunneta hyvin eikä osata siksi kunnolla käyttää."

Maailman talousfoorumin vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä miljardia ihmistä kärsii vakavasta vesipulasta ainakin yhdessä kuussa vuoden aikana.

”YK tuskin pääsee tavoitteeseensa”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston dosentti ja Unescon oppituolin haltija Tapio S. Katko.

Hänestä on silti hyvä, että tällaisia tavoitteita on. Niitä tavoiteltaessa asiat varmasti paranevat ainakin paikoin. Näitä asioita Katko on pohtinut muun muassa tuoreessa teoksessaan ”Finnish Water Services – Experiences in Global Perspective”.

Vain kolme prosenttia vedestä makeaa

Vettä maailmassa riittää, ja ilmaston lämpenemisen takia merten pinnat uhkaavat nousta entisestään. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kuitenkin vain kolme prosenttia maailman kaikesta vedestä on makeaa.

Makeasta vedestä 90 prosenttia on pohjavettä. Se on piilossa ja siksi hankala varasto.

”Pohjavesivaroja ei tunneta hyvin eikä osata siksi kunnolla käyttää. Jos pohjavesivarasto saastuu, se on hyvin vaikea puhdistaa”, Katko sanoo.

Kansainvälisen Word water council -organisaation mukaan maailman makeasta vedestä hyvin suuri osa, 70 prosenttia, käytetään kasteluun. Teollisuus käyttää noin 20 prosenttia ja kotitaloudet vain kymmenen.

Makea vesi on ajoittain vähissä ja säännöstelyn alla myös monissa rikkaissa maissa, kuten Yhdysvaltojen Kaliforniassa, jonka manteli- ja avokadoviljelmät vaativat runsaasti kasteluvettä. Suomessa vettä on paljon, mutta paikallisia vesikriisejä on ajoittain täälläkin.

Katko on tutkinut vesialaa jo 40 vuotta ja hän sanoo, että aina silloin tällöin vedestä halutaan Suomelle vientituotetta. Veden rahtaamisessa ulkomaille ei hänestä ole mitään järkeä.

”Pitää keskittyä viemään osaamista. Sitä meillä on ja se auttaa jo pitkälle.”

Vesiputket hajoavat vanhuuttaan

Katko sanoo, että maailman vesitilanne olisi paljon nykyistä parempi, jos ihmiset pitäisivät vesivaroista parempaa huolta kuin nykyisin.

Suuri ongelma maailmassa on se, ettei makeaa jättävettä puhdisteta juuri lainkaan. Maailman käyttöjätevesistä vain 20 prosenttia puhdistetaan edes jotenkin ja vain kymmenen prosenttia kunnolla.

Toinen massiivinen ongelma on se, että vanhat vesiputket käyvät todella vanhoiksi kaikkialla. Niiden korjaamiseen ei tahdo löytyä rahaa.

Tutkijoiden mukaan kiistat vedestä valtioiden välillä lisääntyvät

”Jos vesikohteisiin investoidaan, silloin uusi teknologia on kiinnostavampaa kuin vanhan korjaaminen”, Katko sanoo.

Vesihuolto olisi kuitenkin hyvin tärkeää saada kuntoon köyhissä maissa. Monissa maissa jopa puolet sairaalapaikoista on sellaisten ihmisten käytössä, jotka ovat sairastuneet likaisen veden vuoksi.

Ilmastonmuutos sekoittaa vesitaloutta

YK:n vesiosaston mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa veteen monella tavalla: veden saatavuutta on vaikeampi ennustaa, koska lämpötilan nousu muuttaa sademääriä, sulattaa jäätiköitä, muuttaa jokien reittejä ja pohjaveden määrää.

Tutkijat ennustavat, että tulevaisuudessa tulvat ja vakavat kuivuudet lisääntyvät. Tulvat uhkaavat hukuttaa ihmisiä ja eläimiä, tuhota rakennuksia ja likastaa vesivarastoja.

Joillakin alueilla kuivuus tuhoaa satoja. Muutokset veden saatavuudessa siis vaikuttavat ruokaturvaan. Niiden on jo nyt nähty ajavan ihmisiä pakolaisiksi ja aiheuttavan poliittista epävakaisuutta.

Veden puute lietsoo sotia

Euroopan komission tutkimuslaitoksen JCR:n mukaan maailman viisi herkintä pistettä vesikiistoille ovat Egyptin Niilin alue, Intian ja Bangladeshin alueella virtaavan Gangesin suisto, Kiinan, Intian ja Pakistanin Indus-joki, Turkin, Syyrian ja Irakin alueilla virtaavien Eufratin ja Tigrisin alue ja myös Coloradon osavaltion suurimmat joet Yhdysvalloissa.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu kiristävät tutkijoiden mukaan tilannetta erityisesti näillä alueilla. Alueilla käytetään liikaa vettä jo nyt, ja veden vähyys lisää poliittisia jännitteitä ja yhteiskunnallista levottomuutta.

Tutkijat uskovat ilmastonmuutoksen kiristävän tilanteita. Tutkijoiden mukaan myös kiistat vedestä valtioiden välillä lisääntyvät.

Vesisotia he pitävät hyvin todennäköisinä – heistä riski tällaiselle on noin 75 tai jopa 95 prosenttia tulevien 50 tai 100 vuoden aikana. Kriisien vakavuudesta he eivät osaa sanoa – täysimittaiseksi sodaksi ne tuskin puhkeavat kaikkialla.

Tutkijat ehdottavat kuitenkin keinoja, joilla konfliktien syntyyn voidaan vaikuttaa jo ennalta. He ovat kehittäneet työkaluja, joilla vesikiistat voidaan ennakoida.

Silloin voidaan lisätä yhteistyötä ja rauhoittaa tilannetta jo ennen kuin kriisit syntyvät.