Erityisesti kehityspolitiikassa koettiin kova isku, kun koko lohkoa leikattiin ei vain paljon, vaan myös todella nopealla aikataululla.

Suomi istuu mielellään kansainvälisillä areenoilla samoissa pöydissä muiden Pohjoismaiden kanssa, myös kehitysrahoittajana. Miten käy mallioppilaan maineelle ja 0,7-kerhon liepeillä notkumiselle, jos Suomi ei nosta apuaan YK:ssa sovitulle tasolle?

Yhä useampi lapsi pääsee kouluun, mutta oppii siellä hyvin vähän. Suomen koulutusvienti halutaan osaksi maailman koulutuskriisin ratkaisua. Riskinä on kuitenkin eriarvoisuuden nousu.

Ilmastonmuutos on erityisen viheliäinen ongelma kehitysmaissa. Uusi teknologia tai muutokseen sopeutuminen eivät riitä ratkaisuksi, jollei puututa myös haavoittuvuuden taustalla oleviin syihin, kuten eriarvoisuuteen ja luonnonvarojen oikeudenmukaiseen käyttöön.

Talouspolitiikka tarvitsee työkaluikseen oikeanlaiset mittarit, jotta se voi tuottaa ekologisesti kestävää hyvinvointia kaikille.

Turvallisuus on noussut kehityspolitiikan uudeksi prioriteetiksi. Kriitikot varoittavat, että kehitysvaroilla tuetaan EU:n omia turvallisuusintressejä.

Nicaraguan vuoden 2019 suhteen on vaikea olla optimisti, kirjoittaa Fingon kestävän kehityksen asiantuntija ja Nicaraguan hyvin tunteva Outi Hakkarainen.

Oikeistopopulismin aalto pyrkii kaventamaan naisten itsemääräämisoikeutta, mutta Elina Nikulainen UN Womenista uskoo, että lisääntyvä tieto vauhdittaa tasa-arvon etenemistä. #Metoo-liike on esimerkki maailmanlaajuisen joukkovoiman mahdista.

YK määritteli kestävän kehityksen tavoitteissaan, että vuonna 2030 kaikilla pitäisi olla puhdasta vettä. Tavoite on kaukana ja etenevä ilmastonmuutos vaikeuttaa siihen pääsyä entisestään.